Skip to content
Hanke
valikkoMenu
  • Etusivu
  • Kirja
    • Sisällys
    • 1. Johdanto
    • 2. Henkilönimistön juuret suomalaisessa viittomakielessä
    • 3. Puhutun ja viitotun kielen rinnakkaiselo viittomakielessä
    • 4. Viittomanimet 1900-luvulla
    • 5. Lopuksi
    • LÄHTEET
    • LIITTEET
    • KIITOKSET
  • Tekijät
  • In English
Artikkeli

3.1 Viitotun kielen stigma

Artikkeli

3.2 Puhutun kielen integraatio viittomakieleen

Artikkelin PikkukuvaArtikkeli

3.2.1 Vierasperäinen aines henkilöviittomissa & 3.2.1.1 Huulio

artikkeli kuvaArtikkeli

3.2.1.2 Siirrekirjainnus

artikkelikuvaArtikkeli

3.2.1.3 Vierasperäisen aineksen funktio viittomanimissä

esim_28Artikkeli

3.2.2 Kotoistunut laina-aines leksikossa ja henkilöviittomissa & 3.2.2.1 Alkukirjainviittomat

artikkelikuvaArtikkeli

3.2.2.2 Käännöslainat

artikkelikuvaArtikkeli

3.2.2.3 Käännöslainojen funktio viitotuissa nimissä

Artikkeli

3.3 Viittomanimi kulttuurisena symbolina ja sidoksena

Henkilöviittomien synty ja kehitys suomalaisessa viittomakieliyhteisössä

Henkilöviittomien synty ja kehitys suomalisessa viittomakieliyhteisössä on Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen ja nimistöntutkimuksen alta. Se käsittelee viittomakielessä käytettäviä visuaalisia henkilönnimiä ja näitten omaperäisten nimien merkitystä viittomakielisten identiteetille. Tutkimuksessa kuvataan, miten henkilöviittomat ja viittomakielellä nimeäminen ovat muuttuneet suomalaisen viittomakielen 150-vuotisen historian aikana sekä sitä, miten viittomakielen asema ja ympäristössä puhutun kielen vaikutus heijastuu henkilöviittomiin. Teoksessa vertaillaan myös henkilöviittomien ja muun viittomiston välisiä rakenteellisia ja merkitysopillisia piirteitä.

Tilaa Humakin uutiskirje