Skip to content
valikko
  • Etusivu
  • Kirja
    • Sisällys
    • 1. Johdanto
    • 2. Henkilönimistön juuret suomalaisessa viittomakielessä
    • 3. Puhutun ja viitotun kielen rinnakkaiselo viittomakielessä
    • 4. Viittomanimet 1900-luvulla
    • 5. Lopuksi
    • LÄHTEET
    • LIITTEET
    • KIITOKSET
  • Tekijät
  • In English

LIITTEET

Tunnisteet: Henkilöviittomien synty ja kehitys suomalaisessa viittomakieliyhteisössä, Humak, kohti kieliyhteisöä, koulu, liitteet, Nimistöntutkimus, Päivi Raino, Tutkimuksen tavoitteet, Tutkimusaineisto, väitöskirja, viittomakieli

Liite 1. Vanhat sormiaakkoset

liite_1

 

Liite 2. Vuodesta 1965 käytössä olleet sormiaakkoset

liite_2_a

 

Liite 3. Käsimuotoinventaari Rissasen (1985: 68–69) mukaan.

 

liite_3_a liite_3_b

 

 

←LÄHTEET

Henkilöviittomien synty ja kehitys suomalaisessa viittomakieliyhteisössä

Henkilöviittomien synty ja kehitys suomalisessa viittomakieliyhteisössä on Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen ja nimistöntutkimuksen alta. Se käsittelee viittomakielessä käytettäviä visuaalisia henkilönnimiä ja näitten omaperäisten nimien merkitystä viittomakielisten identiteetille. Tutkimuksessa kuvataan, miten henkilöviittomat ja viittomakielellä nimeäminen ovat muuttuneet suomalaisen viittomakielen 150-vuotisen historian aikana sekä sitä, miten viittomakielen asema ja ympäristössä puhutun kielen vaikutus heijastuu henkilöviittomiin. Teoksessa vertaillaan myös henkilöviittomien ja muun viittomiston välisiä rakenteellisia ja merkitysopillisia piirteitä.

Tilaa Humakin uutiskirje