4. Viittomanimet 1900-luvulla
4.4 Muoto ja merkitys viittomanimissä
4.4.4 Henkilöviittomien viittomaluokasta
Morfologisten piirteitten perusteella suomalaisessa viittomakielessä on esitetty olevan neljä pääkategoriaa: nominaalit, verbaalit sekä puolisidonnaiset osoitukset ja luokanosoittimet; muita luokkia ovat adverbit ja konjunktiot (Rissanen 1985: 42; ks. myös Jantunen 2003: 83–84). Proprisilla henkilöviittomilla on niille ominaisia, morfologisia ja syntaktisia piirteitä, joiden perusteella viittomanimet voidaan kiistattomasti lukea nominaalisten viittomien kategoriaan. Rissanen (1985: 35) ei perustutkimuksessaan tähän ollut vielä selkeästi päätynyt, myöhemmin hän käsittelee viittomanimiä nominaalisten viittomien yhteydessä (Rissanen 1998: 97–98).
Henkilöviittomiin yhdistyy ensinnäkin lähes poikkeuksetta puhutusta kielestä lainattu sanahahmo, mikä on yksi nominaalisten viittomien tunnusmerkeistä (Pimiä 1987: 30 ja 1990: 117; Rissanen 1998: 86, 156–164). Toinen verbikategoriasta erottava nominaalisen viittoman piirre on se, että niihin voidaan liittää kieliopillisia (mm. lokatiivisia ja topikalisoivia) osoituksia sekä luokanosoittimia (ks. Rissanen 1985: 34, 100; 1998: 117–121).Tällaisia luokanosoittimia ovat henkilö- ja paikannimissä esim. henkilÖ/hÄn ja alue. – Klassifikaattorin ja viittomanimen liitoista löytyy mm. seuraavia Kuurojen videotiedote -korpuksesta keräytyneitä esimerkkejä (ks. esim. 79–80; viitottujen esimerkkien glossatuissa tulkinnoissa nimeen liittyvä klassifikaattori on havainnollistettu vihreällä):
(Tiedotuksia, Kuurojen videotiedote 6/1998.)
| KÄDET: |
voi yhteys-y.1.pers. osoitus koulutus + sihteeri osoitus / |
u-l-l-a o-i-n-o-n-e-n / hän [viittomanimi] / yhteys osoitus / |
|
| Käännös: | Voitte ottaa yhteyttä koulutussihteeriimme Ulla Oinoseen [viittomanimi]. |
(Kulttuuria, kulttuuria; Kuurojen videotiedote 11/1999.)
| KÄDET: |
ymmärtää hän / [viittomanimi] itse todella kansainvälinen henkilö//
|
| Käännös: | Hänhän, [viittomanimi], on todella kansainvälinen persoona. |
Kuurojen videotiedote -korpuksessa on myös erilaisia viittomanimiin liittyviä osoituksia. Topikalisoivat (esim. 81, ks. myös esim. 26 luvussa 3.2.1.3) tai lokalisoivat (esim. 82) osoitukset ovat hankalia havainnoitavia, sillä ne ovat manuaaliselta muodoltaan samankaltaisia. Nämä funktionaalisesti toisistaan poikkeavat affiksit ovat kuitenkin erotettavissa lauseeseen kerrostuvista ei-manuaalisista elementeistä. Paikantavan, lokatiivisen osoituksen tunnusmerkkinä on katseen siirto paikannettavaan kohteeseen (Rissanen 1998: 107), kun taas useimmiten lauseen alussa sijaitsevaan topikalisoituun viittomaan (Rissanen 1985: 127) näyttää osoituksen lisäksi liittyvän (ainakin lausekerajojen osoittimina) katseen ohella muitakin paralingvistisia elementtejä: kulmakarvat kohoavat, silmät sulkeutuvat ja/tai pää nyökkää (ks. esim. Wilbur 2000: 226–234; Neidle, Kegl, MacLaughlin, Bahan ja Lee 2000: 50–54). – Vaikka lausekerajoilla toimivien ei-manuaalisten merkitsimien analyysiä ei meillä ole vielä tehty, ovat ne mielestäni myös suomalaisesta viittomakielestä selvästi osoitettavissa. Ks. esim. 81–82, joissa viitottujen esimerkkien glossatuissa tulkinnoksissa osoituksiin liittyvät paralingvistiset merkitsimet on havainnollistettu vihreällä.
Esim. 81. Topikalisoiva osoitus viittomanimen yhteydessä.
(Rintasyöpä, Kuurojen videotiedote 9/1998.)
| Kulmakarvat: |
koholla------------------------------------------------------------- |
| Pää: | |
| Katse/silmät: |
auki----kiinni---------auki---------------------------------kiinni |
| Huulio: | |
| KÄDET: |
TUHAT YHDEKSÄNSATAA YHDEKSÄNKYMMENTÄKUUSI |
(jatkoa 🙂
| Kulmakarvat: |
koholla----------------------------------laskevat---koholla----laskevat---
|
| Pää: |
NYÖKKÄÄ TAAKSE ETEEN |
| Katse/silmät: |
auki-------------------------------------kiinni-auki--kiinni---auki--kiinni
|
| Huulio: |
se(nn)----------------------------------------------/ |
| KÄDET: |
[viittomanimi] OSOITUS ALKAA OPISKELLA/ |
| Käännös: | Vuonna 1996 [viittomanimi] aloittaa opiskelun. |
Esim. 82. Paikantava osoitus viittomanimen yhteydessä.
(Suomalaisen viittomakielen sanakirja, Kuurojen videotiedote 10/1998.)
| Kulmakarvat: |
[Ei havainnoitavissa koko lauseen keston ajalta.] |
| Pää: |
NYÖKKÄÄ |
| Katse/silmät: |
katsojiin päin > silmät kiinni > = katse puhuteltavaan silmät kiinni
|
| Huulio: |
an(j)amalm----------------------------------------------------------/ |
| KÄDET: |
TÄSSÄ [viittomanimi] OSOITUS // |
| Käännös: | Ja tässä on [viittomanimi]. |
4.5 Viittomanimistön abstrahoituminen ja moniviitteistyminen→
