1.5 Tutkimusaineisto – Henkilöviittomien synty ja kehitys suomalaisessa viittomakieliyhteisössä

1. Johdanto

Tutkimusaineisto

Tähänastiset viittomakielten henkilönnimistöä luotaavat tutkimukset ovat olleet aineistoltaan melkoisen heterogeenisia. Keruutavat ovat vaihdelleet kirjallisten kyselylomakkeitten täyttämisestä viittomakielisiin videohaastatteluihin sen lisäksi, että nimiesiintymiä on kerätty sekä natiiveilta että ei-natiiveilta kielenoppailta. Lisäksi materiaali on ollut ajallisesti ja maantieteellisesti melko kapea-alaista jo siksi, että kerättyjen viittomanimien määrä on vaihdellut noin puolesta sadasta (mm. E-L. Ojala 1988; Mustonen ja Tolonen 1992; Paales 2002) pariin sataan (Dubuisson ja Desrosiers 1994; Locker McKee ja McKee 2002; Kourbetis ja Hoffmeister 2002) tai puoleen tuhanteen (Meadow 1977). Kuvaus on myös voitu perustaa tutkijan omaan introspektioon äidinkielensä nimivarannosta (S. Supalla 1992). Joitakin katsauksia on laadittu laajahkojenkin korpusten pohjalta: mm. Delaporten (1998) artikkeli ranskalaisten viittomanimistön historiasta ja semantiikasta perustuu 800 nimiesiintymään, Hedbergin (1989) tutkielman taustalla on puolestaan yli 3000 ruotsalaista viittomanimeä käsittävät videotallenteet.

Oman tutkimukseni ensisijaisena tavoitteena on ollut koota nimikokoelma, joka kuvaisi nykyisin noin 5000 henkilön suuruiseksi arvioidun kuurojenyhteisömme (Malm ja Östman 2000: 20) henkilönnimivarantoa mahdollisimman laajalti sekä ajallisesti että alueellisesti. Olen koonnut aineistoa vuosina 1992–2003 tehdyistä yksilö- ja parihaastatteluista, joissa on videoitu 212 henkilöä, eräitä useampaankin kertaan. Haastatteluja on tehty eri puolilla Suomea: Helsingissä, Espoossa, Hyvinkäällä, Riihimäellä, Heinolassa, Kouvolassa, Kuopiossa, Vaasassa, Pietarsaaressa, Oulussa ja Petäjävedellä. Maantieteellisesti aineisto kattaa tätä suuremmankin alueen, sillä pääasiassa kuurojenyhdistyksillä, kuurojenkouluissa, kurssikeskuksissa ja muissa viittomakielisten kokoontumispaikoissa haastatellut henkilöt eivät ole pelkästään edustaneet paikallisia viittomakielenkäyttäjiä vaan ovat kotoisin laajemmaltikin Suomesta. ¹¹

Pääosan haastatteluista (Helsingissä, Riihimäellä, Heinolassa, Turussa, Hyvinkäällä ja osin Kuopiossa) olen tehnyt itse. Haastattelut on tehty videokameralla kuvaten, puolistrukturoidun teemahaastattelun muodossa (Hirsjärvi ja Hurme 2001: 47–48). Haastattelut ovat edenneet saman kaavan mukaan: aluksi on tallennettu haastateltavaan itseensä liittyvää nimistöä, minkä jälkeen haastateltavan perhetaustasta, harrastuneisuudesta, nimitietoudesta ja halukkuudesta riippuen keskustelua on laajennettu omaan perheeseen ja kouluaikaan sekä muuhun arkeen liittyvään henkilönnimistöön. Nimitietoja ovat myös keränneet viittomakielentulkeiksi opiskelevat ja viittomakielen tulkkien jatko- ja täydennyskoulutuksessa olleet kuulevat henkilöt sekä Kuurojen kansanopistossa viittomakielen opettajankoulutuksen linjalla Helsingissä opiskelleet kuurot nuoret. Viimemainittujen kanssa tein vuosina 1992–1993 ja 1995 kaksi alustavaa, kumpanakin kertana noin sata viittomanimeä käsittävää pilottitutkimusta, joista saatuja tietoja on tähän mennessä hyödynnetty pelkästään opetuskäytössä. Eräitä viittomanimiin liittyviä tietoja ovat käyttööni antaneet Rovala-opiston viittomakielen linjalla sekä Jyväskylän avoimessa yliopistossa viittomakielen opintoihinsa liittyneitä harjoitustöitä tehneet henkilöt.

Haastateltavat ovat olleet pääasiassa viittomakieltä ensi kielenään käyttäviä syntymäkuuroja tai kuulonsa varhaisessa iässä menettäneitä (n = 163); näön lisäksi kuuloaistia kommunikaatiossaan käyttäviksi (huonokuuloisiksi) tai kuulonsa myöhemmin menettäneiksi (kuuroutuneiksi) itsensä on määritellyt 18 henkilöä (jotka ovat käyneet koulua viittomakielisessä ympäristössä). Olen myös kerännyt nimistöä viittomakielisessä kulttuuripiirissä varttuneilta kuurojen vanhempien kuulevilta lapsilta (n = 23). Osalle heistä viittomakieli on ollut ensi- tai toisen kielen asemassa; joittenkin kotipiirissä puhuttu suomi tai ruotsi on ollut vanhempien ja lasten välinen kieli, ja viittomakieltä on käytetty vain vanhempien ja heidän tuttavapiirinsä kesken. Joitakin nimitietoja on myös saatu viittomakieltä toisena työkielenään käyttäviltä kuulevilta henkilöiltä (n = 8).

Vanhimmat nimenkantajat, joista olen saanut tietoja, ovat syntyneet 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Haastateltavistani iäkkäin syntyi viime vuosisadan alussa, vuonna 1909. Hän kuoli vuonna 2001, samana vuonna, jolloin korpukseni nuorin nimenkantaja sai kasteen yhteydessä ilmoitetun viittomakielisen nimen. Haastateltavien tarkkaa keski-ikää en ole voinut laskea, koska kaikki haastattelijat eivät ole informanttiensa ikää muistaneet kysyä (vaikkakin se olisi vuosikymmenen parin tarkkuudella videolta näön perusteella arvioitavissa), eräät eivät ole halunneet kertoa ikäänsä lainkaan.

Omia haastatteluja on kertynyt 20 tunnin verran, muiden tekemiä videohaastatteluja on viitisen tuntia. ¹² Näin keräytyneen perusmateriaalin pohjalta syntynyttä tutkimusaineistoa olen täydentänyt viitotuilla henkilönnimiesiintymillä, joita olen kerännyt 13:sta, vuosina 1997–1999 ilmestyneestä Kuurojen Liitto ry:n Viestintäosaston/Kuurojen Videon toimittamasta Kuurojen videotiedotteesta (myös nimikkeellä Videotiedote). Tämä on 1650 viittomakieliseen talouteen lähetettävä viittomakielinen aikakausjulkaisu, joka ilmestyy 18 kertaa vuodessa 50–95 minuutin pituisena VHS-videona (vrt. http://www.kl-deaf.fi/portaali/toiminta/viestinta/index.html). Varsinaisista kirjallisista lähteistä on viittomanimiä ollut vain satunnaisesti noukittavissa. Näitten nimilöytöjen viitottu asu on kuitenkin jäänyt arvailujen varaan, sillä muistiinmerkitsijöillä ei ole ollut käytössään muuta keinoa kuvailla tai kirjaintaa viitottuja nimiä kuin kääntää nimien oletettu merkitys suomeksi, esimerkiksi Rannekello, Jakaus (L. Paunu 1949: 76).

Materiaalin joukkoon on todellisiin henkilötarkoitteisiin liittyvien viittomien ohella kertynyt pieni otos fiktiivisiä, esimerkiksi julkisessa levityksessä olleisiin näytelmiin tai uskonnollisiin teksteihin luotua nimistöä (kaikkiaan 13 nimimainintaa). Lisäksi korpuksessa on pieni määrä yhteisön ulkopuolisiin, viittomakielisessä diskurssissa usein käytettyjä julkisuuden henkilöihin liittyviä nimiä (30 nimeä, 24 henkilöä), sillä alkuperäinen tarkoitukseni oli myös kuvata ulkopuolisille annettujen ja fiktiivisten viittomanimien suhdetta kuurojenyhteisön omien jäsenten viittomiin. Keruun myötä ilmeni, että pääosa uskonnollisesta henkilöviittomistosta ja julkisuuden henkilöihin viittaavasta nimistöstä on erittäin vaihtelevasti konventionaalistunutta. Useimmista julkisuuden henkilöistä on olemassa laaja kirjo erilaisia visuaalisia nimityksiä samallakin seudulla asuvien viittomakielisten parissa. Joskus harrastus- tai ikäryhmässä käytetyt vittomanimet saattavat olla toisille viittomakielisille täysin tuntemattomia, kuten esim. kouluissa urheilijoille tai raamattupiireissä Raamatun henkilöhahmoille annetut nimet. Siksi en ole ottanut tämän ryhmän viittomanimityksiä erikseen tarkasteltavaksi, vaikkakin niistä yleisimmin käytössä olevia on esitelty muitten henkilöviittomien joukossa.

Varsinaisessa nimistönkeruussa kertyi videonauhoille joko informanttien, ja joissain harvoissa tapauksissa haastattelijan itsensä viittomina, 1188 henkilönnimeä korpukseni raakamateriaaliksi. Näistä toisinnot yhdistämällä on jäänyt jäljelle tilastollisen analyysini pohjaksi 937 henkilöviittomaa. Nimitiedot on saatu 705 tapauksessa nimenkantajilta itseltään (muitten toisintojen ohessa) ja 126:ssa nimenkantajan lähiomaisilta. Loput ovat informantin lähipiirissä taikka muutoin arkikielessä taajaan käytettävää henkilönnimistöä, mm. merkkihenkilöitten viittomia. Raakamateriaalista jäivät korpukseen nostamatta sellaiset viittomanimet, joiden muodosta informantti oli epävarma tai jotka olivat ohimennen mainittuja ilman minkäänlaisia lisätietoja nimenkantajasta tai tämän sukupuolesta. Samoin olen jättänyt huomioimatta sellaiset nimimaininnat, jotka yhä uudelleen esiintyvinä ja muodoltaan samanlaisina eivät enää tuoneet lisäinformaatiota jo kahden kolmen toisinnon kera noteerattuun nimeen.

Raakamateriaalista koostettu, tilastoinnin pohjana oleva 937 erilaisen viittomanimen korpus koostuu kuva-arkistosta, jossa nimet toisintoineen on talletettu digitoituun muotoon videoleikkeinä ja niistä editoituina still-kuvina. Kukin viittomanimi on siirretty omaan arkistotietueeseensa, johon on liitetty nimenkantajan ikään, nimen antamiseen, nimen toisintoihin sekä rinnakkaisnimiin ja nimien keskinäisiin suhteisiin liittyvää informaatiota. Lisäksi kussakin tietueessa on viittomanimen fonologinen asu koodattu tilastoitavaksi käsimuodon, paikan ja liikkeen osalta.

Tätä tutkimusta varten haastateltaviksi myöntyneet eivät näy tutkimuksessani virallisella nimellään tai kasvoillaan. Alkuperäistä videomateriaalia on nähtävissä vain niistä poiminnoista, jotka olen kerännyt julkiseen levitykseen tarkoitetuista Kuurojen Videon tuottamista nauhoitteista. Virallisella etu- ja/tai sukunimellään on mainittu ainoastaan ne henkilöt, joiden julkisissa yhteyksissä annettuja viittomakielisiä lausuntoja olen siteerannut tai joiden (viittoma)nimi on ilmaistu julkisessa levityksessä olleessa video-ohjelmassa. Joiltakin nimenkantajilta olen saanut luvan koko nimen mainintaan keruuhaastattelun tai luennon yhteydessä.

Olen kääntänyt suomeksi haastateltavien kanssa käydyistä keskusteluista lainatut sitaatit, näitä ei toisteta viitottuna. Lähdeaineiston verifioitavuuden takia niin sitaattien kuin myös kaikkien nimimainintojenkin yhteydessä ilmoitetaan informantin ja haastattelijan nimikirjaimet alkuperäisille nauhoille antamieni koodinumerojen ja nauhoitusvuoden ohella (esim. HW, PR 4: 1998). Haastatteluista peräisin olevien viittomanimien mallintajana on käytetty ulkopuolista, ensikieleltään viittomakielistä henkilöä, joka on toisintanut nimet näkemistään videoleikkeistä. Esimerkeiksi on kokoelmastani valittu sellaisia viittomanimiä, joita on lähimuodosteineen käytetty useista henkilöstä noin 100 vuoden mittaisella ajanjaksolla.Tämän vuoksi kukaan ei voi olla lukijakunnan varmasti identifioitavissa viittomanimensä kautta.

¹¹ Muita kuin syntyperäisiä suomalaisia, ja siis vieraskielisen nimen omaavia kuuroja, asui vuonna 2001 maassamme noin kolmekymmentä. (Ari Pokkinen, [ari.pokkinen@kl-deaf.fi], ”Pieni kysymys”, yksityinen sähköpostiviesti Päivi Rainòlle, [päivi.raino@helsinki.fi], 31.10.2001). Tutkimusaineistossani on myös kaksi Suomessa pitkään asuneen henkilön viittomaa: toinen on vasta Suomessa annettu, toinen viittomanimi on täällä vähitellen muokkautunut aiemmasta nykyiseen asuunsa.

¹² Mainitut tuntimäärät aineistomäärän mittana ovat hyvin viitteellisiä, sillä keskustelut etenivät väistämättä nimistöstä muihinkin viittomakielisten kulttuuriin ja elämäntapaan liittyviin seikkoihin, etenkin jos kirvoituskeinona käytettiin vanhempaa nimikerrostumaa tavoiteltaessa valokuvia ja kuvallisia historiikkeja.

← 1.4 Eurooppalainen viittomanimiperintö

2.1 Kohti kieliyhteisöä →

Cookie	Duration	Description
__atuvc	1 year 1 month	AddThis sets this cookie to ensure that the updated count is seen when one shares a page and returns to it, before the share count cache is updated.
__atuvs	30 minutes	AddThis sets this cookie to ensure that the updated count is seen when one shares a page and returns to it, before the share count cache is updated.

Cookie	Duration	Description
_ga	2 years	The _ga cookie, installed by Google Analytics, calculates visitor, session and campaign data and also keeps track of site usage for the site's analytics report. The cookie stores information anonymously and assigns a randomly generated number to recognize unique visitors.
_gid	1 day	Installed by Google Analytics, _gid cookie stores information on how visitors use a website, while also creating an analytics report of the website's performance. Some of the data that are collected include the number of visitors, their source, and the pages they visit anonymously.
at-rand	never	AddThis sets this cookie to track page visits, sources of traffic and share counts.
CONSENT	2 years	YouTube sets this cookie via embedded youtube-videos and registers anonymous statistical data.
uvc	1 year 1 month	Set by addthis.com to determine the usage of addthis.com service.

Cookie	Duration	Description
loc	1 year 1 month	AddThis sets this geolocation cookie to help understand the location of users who share the information.
VISITOR_INFO1_LIVE	5 months 27 days	A cookie set by YouTube to measure bandwidth that determines whether the user gets the new or old player interface.
YSC	session	YSC cookie is set by Youtube and is used to track the views of embedded videos on Youtube pages.
yt.innertube::nextId	never	This cookie, set by YouTube, registers a unique ID to store data on what videos from YouTube the user has seen.
yt.innertube::requests	never	This cookie, set by YouTube, registers a unique ID to store data on what videos from YouTube the user has seen.